Hakbiit Inan-Aman Forte Iha Nasaun Ida-Ne’ebé Forte
Reflesaun Iha Ámbitu Komemorasaun Loron 30 Agostu 2019
Hosi. Carinton Salazar Gonzaga
Freitas
A.
Prefásiu
Eransa
kolonializmu husik hela istória malahok, naruk no nakonu ho tristeja ho
sofrimentu. “Ohin amigu aban sai inimigu. Ohin inimigu aban sai fali amigu.”
Kultura ida ne’e eziste iha aspeitu hotu-hotu tantu
iha aspetu sosial no iha seitor moral sira nu’udar umana.
Istoria naruk Timor-Leste nian, la ses hosi
liafuan “FUNU” no funu ne’e rasik rejulta buat barak sai hanesan alvu ba
destruisaun sira. Tinan barak povu Timor-Leste enfrenta krize oin-oin.
Haksumik hosi krize ida, hakat fali ba
krize seluk. Sékulu moris iha Timor-Leste iha okupasaun nian terus tebes. Ema
barak mate, lakon ninia riku no soi, fahe malu. Asuwa’in barak saran sira-nia
vida, sira-nia ruin ho raan lekar namkari lemorai ba rai doben ida ne’e.
Inan feto barak moris faluk, oan ki’ak
barak lakon sira-nia inan, lakon sira-nia aman, Inan feto barak mós sai vitima
ba eksploitasaun sexual, maun alin oho malu no problema sosial oin-oin. Hakarak
hakilar karik, hakilar ba se? konsekuensia hosi liafuan “FUNU” ne’e mak karik
nune’e ona.
Desvia tiha hirak leten ne’e atan ha’u orgullu
nu’udar timoroan. Hahu hosi Don Boaventura iha tinan 1912 iha funu Alas-Manufahi,
kontra okupasaun portugés.
Iha tinan 1975 timoroan lubuk ba lubuk
hamutuk kontra okupasaun Indonesia bele dehan timoroan sira, iha ona sira-nia sentidu
nasionalizmu ho patriotizmu ne’ebé boot ba rai doben ida ne’e. “MATE KA MORIS
UKUN RASIK ÁN”
Entusiasmu povu Timor-Leste nian ba ukun
aan iha 30 Agostu 1999. Iha tinan rua nulu (20) liubá. Atu korre án hosi korente
invasor, positivu tebes. povu tomak, hosi loro sa’e to’o loro monu, tasi feto
to’o tasi mane, Oecusse to’o Jaco. Hotu-hotu iha fileira ida, rejeita OTONOMIA
asseita INDEPENDENSIA.
Timor-Timur (dalen indonézia) nakfilak hikas
ba Timor-Leste (tetungés ou tetun portugés). Ne’ebé antes ne’e, provinsia ba
dala rua nulu resin hitu (27) hosi Negara
Kesatuan Republik Indonesia (NKRI).
Durante dekada rua resin, tinan rua nulu
resin haat (24). Povu Timor-Leste, moris iha ditadura liman besi, Rejime
Soeharto nia ukun.
04 Setembru 1999 hafoin referendu liu
tiha loron lima (05). Mais aumenus tuku sanulu (10) dadersan Otl. Nasoins
Unidas (NU) abertamente fo sai rejultadu kontajen votu iha Nova Lorke, no
hatudu katak maioria povu Timor-Leste hili rejeita otonomia ho pursentu %
78,50 no Otonomia hela ho % 21,50.
Iha loron ne’e Independensia hahu.
Wainhira fihir hosi ha’u nia oklu. Tamba Indonesia atu halo rahun Timor-Leste,
fahe tiha ba atus ba atus mós idependensia ona.
No Timor-Leste mós rejistu ona, iha
lista naruk NU nian, Timor-Leste nu’udar nasaun dala
atus ida sia nulu resin ida (191) NKRI de’it sei la bele muda satán milisia
gabasola ho rakitan hehe.
Hafoin ida ne’e, iha 20 Maiu 2002.
Timor-Leste mós restaura ninia independensia iha oras 00.00 Otl kalan. Ne’ebé
hetan sasin direta hosi Sekretariu Geral Nasoins Unidas nian altura ne’ebé saudozu
Kofi Annan.
2019 Ohin timor-leste mós restaura ninia
independensia ba tinan 17 ona. Demokrasia ho independensia ne’ebé eziste iha
Timor-Leste hetan evolusaun hosi tempu ba tempu iha repúblika ida-ne’e, loron
ba loron kontinua muda án.
Konside ho labarik foin moris karik
agora boot ona se kompara ho inan feto sira karik, agora haree ona ninia séklu
menstruasaun. Ema karik ema duni ona, feto karik mós feto duni ona.
Iha komemorasaun ba tinan 20 UNAMET mai
iha Timor-Leste inklui loron istóriku referendu 30 Agostu hakerek na’in hakarak
harame hikas ho hanoin simples balun. Hakarak hakbiit inan-aman foun sira ou
sira ne’ebé foin harii uma kain. Liuhosi sikun parte relevante sira-nian.
B.
HAKBIIT UMA KAIN FOUN FORTE IHA NASAUN IDA-NE’EBÉ FORTE
Matenek
sira hosi postu dekonstrusaun modernizadu dehan mundu agora dook hosi
pensamentu kognitivu maibé hanesan ema Timor ita orgullu tanba ita seidauk
lakon ita-nia identidade original.
Iha ita-nia sosiedade sei
eziste nafatin aspetu Matrilineal no Patrilineal no hakbiit liután ho fetosá ka
umane hafolin ou barlake. Ida ne’e mak matenek na’in sira hosi postu
dekonstrusaun modernizadu haluha liu-liu iha Timor-Leste.
Uma kain iha definisaun rua ida mak
familia orijen ka familia konjugal (conjugal family) ne’ebé entre lain, feen ho
oan sira ne’ebé iha relasaun interdependensia.
Seluk mak familia
konsangin (Consanguine Family) ne’ebé mós bele mai hosi subriñu, tia, avo hosi
parte seluk, ne’ebé sei iha relasaun ho raan nian ne’ebé hela hamutuk iha fatin
ida.
Familia dook mai hela
hamutuk bele mós dehan extended family ka familia extende (Narwoko ho
Suyanto,2004,p.14).
Haree hosi sikun ho lidun barak Iha ita-nia
sosiedade liu-liu iha Timor-Leste. Aman sira dalawain haluha oinsá, serve ninia
familia (parseiru) ho rajaun oioin. Haluha katak uma kain ida bele la’o tanba
iha ema na’in rua (feen ho laen) iha komitmentu no objetivu atu alkansa ba futuru
nian mak foin moris hamutuk.
Aman balun laiha interese
hatene kona-ba feen/inan nia kondisaun tanba hotu-hotu dehan ne’e feto nia
servisu ou balun dehan servisu barak presiza deskansa entaun hosik hela inan ka
feen nu’udar pilar importante ba haree uma laran liu-liu (kosok) maibé ne’e la
loos. Aspetu hotu-hotu ne’ebé iha uma kain ida nia laran responsabilidade
hamutuk.
Stigma sosial ida-ne’e
sei nafatin buras iha sosiedade tanba iha ligasaun ho kultura ne’ebé ninia abut
metin iha artigu ida-ne’e hakerek na’in hakarak deskreve kona-ba papel aman
sira-nian iha sosiedade Timor-Leste.
C.
PASU IMPORTANTE NE’EBÉ PRESIZA AMAN SIRA HATENE LIULIU
KUIDA FEEN MAK HANESAN;
1.
Aman mak ativu no
responsavel jeral, no másimu ba uma kain iha aspetu isin no klamar nian ba
parseiru (feen).
2.
Hatene kuida feen,
durante periudu isin rua.
3.
Fó hanoin no
suporta feen hakbesik ba fasilidades saúde rutinamente.
4.
Hatene fó primeiru
sekoru wainhira akontese risku ruma ba inan ho kosok liu-liu iha periodu kous
mak hanesan;
Ø Halo intervensau dahuluk wainhira feen oin halai ruma
durante perioudu kous
Ø Halo intervensaun ba feen wainhira muta makas iha
periudu kous
Ø Halo intervensaun wainhira feen raan sai makas.
Ø Halo intervensaun wainhira feen susar hán hahán
durante periodu kous (morning sickness)
Ø Fó Hahán suplementu di’ak ba feen durante periodu kous
Ø Fó Hahán suplementu ne’ebé di’ak ba feen hodi apoiu
kresimentu ba bebe iha kanotak.
D.
PASU IMPORTANTE NU’UDAR AMAN PRESIZA HATENE BA KUIDA
BEBE HAFOIN MORIS MAK HANESAN TUIR MAI;
1.
Fo hariis bebe ho
kous wainhira inan moras ou la konsege halo ninia knaar
2.
Koñese hahan di’ak
no saudavel ba bebe liu-liu ba ninia kresimentu
3.
Koñese susu-been di’ak
ba bebe durante kiik
4.
Hatene hadook
labarik hosi risku sira hanesan eletrisidade ou fugaun ka buat selu-seluktan ne’ebé
la serve ba bebe hodi halimar.
5.
Akompaña dezinvolvimentu
labarik nian wainhira sei kiik too boot
6.
Eduka no
responsabiliza ba labarik to’o nia hetan ninia vida rasik.
Koalia kona-ba uma kain
ita koalia kona-ba individu hirak-ne’ebé moris hamutuk iha fatin ida no iha
ligasaun
interdependensia ba malu. No hosi uma kain mak harii xefé familia,
xefé aldeia, xefe suku to’o xefe estadu ka parte
seluk povu mai hosi nukleu ki’ik
uma kain. Uma kain atus ba atus rihun ba rihun hamutuk mak forma estadu ida.
Atu hakbiit uma kain sira
saida mak nu’udar estadu presta ba sira? Iha servisu multisektoral ne’ebé ne’ebé
wainhira bele organiza ho diak ninia nakait bele fó rezultadu ida-ne’ebé diak.
Presija tulun makas hosi partes relevantes
sira hanesan Ministériu Saúde, Justisa, ESTATAL nomós orgaun relijiouzu sira-ne’ebé
iha Timor-Leste.
E.
MINISTÉRIU SAÚDE NIA PAPEL
Minsteriu saúde nia papel
ne’ebé presija tulun inan, aman sira liu-liu hare hosi sikun autor nian mak;
formasaun ba uma kain foun sira tamba iha lisaun sira balun hetan maibé balun
la hetan durante iha kareira eskolar ou balun mos la eskola.
Edukasaun ba biolojia
liu-liu kona-ba anatomia no area sensitivu sira (mane presiza hatene area sensitivu
feto nian nune’e mós ba feto)
Fó koñesimentu kona-ba
oinsá sexu durante periudu kous (sa fulan sa oras mak bele halo sexu)
Hanorin inan aman sira, kona-ba
pasu oinsa proteje inan ho kosok wainhira iha periudu kous.
Hanorin pasu oinsa kous bebe, fo haan
bebe, fo haris bebe, no atendementu ba bebe durante sei kiik. Oinsa garantia
inan nia susu been durante periudu fo susu, karik apoiu susu been extra oinsa ninia
risku no parte negativu sira.
Iha fatin Nasaun balun wainhira inan ida
atu ba partus iha fasilidades saúde aman presija hetan sertifikadu formasaun kona-ba
oinsa kuida inan ho kosok.
No ba inan sira ne’ebé laiha kaben ka laiha
ema ne’ebé responsabiliza ba nia án presiza sasin ida liu-liu inan aman hosi
inan ne’ebé atu partus ne’e atu nune’e la difikulta prosesu durante hetan
asistensia iha ospital ka fasilidades saúde sira seluk.
F.
Papel Ministériu Justisa nian
Justisa mós parte ida-ne’ebé
haree kona-ba oinsa oinsa tulun uma kain foun sira. Liuhosi edukasaun sivika atu
sira bele hatene liután sira-nia direitu sidadania, nomós fasilita formasaun ho
dokumentus sel-seluk tan ne’ebé relevante ho direitu sidadania nian. Parte ida
atu kuda espiritu nasionalizmu iha kada sidadaun nia fuan.
1.
Fasilita formasaun
báziku kona-ba diretu sidadania nian (saida mak bele halo ba estadu no saida
mak estadu bele halo ba ninia sidadaun)
2.
Fó koñesementu
kona-ba simbulu Nasaun nian Hino Nasional, signifikadu hosi badeira no
selu-seluktan.
3.
Fasilita sertidaun
RDTL sertidaun ba labarik sira ne’ebé foin moris
G.
Ministériu ESTATAL
liuhosi autoridades administrativa
ho autoridades lokais sira mobiliza partesipasaun komunidade sira-nian liu-liu
ba uma kain foun sira atu bele hetan formasaun baziku sira ne’ebé mensiona iha
leten. Hala’o servisu integradu ida entre autoridades lokais ho knaar nain
saúde sira atu identifika uma kain foun sira hetan formasaun.
H.
Papel Orgaun Relijiouzu
Ikus
liu mak partes orgaun relizioju sira, ne’ebé partense ba vida klamar nian, akompaña
ho akonselamentu moral oinsa bele hetan harmonia iha vida uma kain.
1.
Fasilita mos
sertidaun batizmu ka sertidaun sira seluk, depende reliziaun ne’ebé sira fiar
ba.
2.
Dudu ho korazen ba
uma kain foun sira atu bele hetan lalais sira-nia matrimoniu
Hanoin hirak iha leten
nee, autor hakerek ho pensamentu simples, atu realsa deit katak formasaun ba
inan aman foun sira la’ós edukasaun formal maibé apoiu inan aman foun sira.
Hosi hanoin sira iha
leten wainhira inan-aman foun sira hetan ona formasaun baziku kada ema ida bele
hetan koñesementu di’ak liutan iha uma kain/uma laran no espesialmente iha
sosiadade.
Husu Ministériu Saúde, Justisa,
ESTATAL ho Orgaun Relijiouzu atu tuur hamutuk halo kordenasaun multi-sektoral
hodi estabelese metudu formasaun ida-ne’e di’ak ba uma kain foun sira.
Modelu formasaun bele durante loron tolu,
oras tolu, ka semana tolu depende ba modul ne’ebé sei utiliza hodi hanorin.
I.
Konkluzaun
Antes hakotu hakerek na’in
hato’o parabens no Gloria ba povu maubere tomak. Inan-aman, maun-alin asuwa’in
sira-nia dedikasaun no luta hosi frente hotu-hotu ba Timor-Leste nia ukun án. Hakruuk
boot ba inan-aman sira iha Frente Armada, Klandestina ho Diplomata ba servisu
badinas la sura kolen salariu no selu-seluktan hodi ohin ita hotu goza Liberdade.
Liuhosi artigu ida-ne’e
hakerek na’in ezije ba parte kompetente sira ne’ebé mensionadu iha artigu laran
atu tau iha konsiderasaun no espera bele servisu hamutuk ho liña kordenasaun di’ak
no integradu ida hodi hakbiit ita-nia uma kain foun sira iha RDTL.
Wainhira pasu sira-ne’ebé
deskreve iha artigu ida ne’e parte relevantes sira bele tau iha konsiderasaun
mak hamenus ona violensia bazeia ba jeneru ka violensia doméstika.
Hakbiit liutan ema nia
koñesementu kona-ba vida moris iha sosiedade atraves hosi uma kain foun sira.
Hakbiit ema nia
koñesementu ema nian kona-ba saúde no moris saúdavel detallamente kona-ba moris
iha vida kazal nian.
Fasilita sidadaun valoriza moris nu’udar
sidadun ne’ebé onestu, tanba sira hetan ona edukasaun civika ne’ebé adekuadu.
Artigu simples ida ne’e
autor hakerek la reprejenta instituisaun ne’ebé autor haknaar án ba.
Maibé nu’udar opiniaun
hanesan sidadaun simples iha TimorLeste.
Dedika espesial ba governantes
sira hotu iha ámbitu selebrasaun loron konsulta popular.
Carinton Salazar Gonzaga Freitas
Hakerek na’in livru MIPLIN & Desterradu Polítiku
Kritikas no ideias bele dirige mai Email:
carinton15@gmail.com
Kontaktu: +67077903355
Kontaktu: +67077903355
Hakru’uk ho hakuak boot.
No comments:
Post a Comment